Jdt 12

Judit asetetaan tavaramajaan, ja saa luvan käyskennellä ulos rukoilemaan. II. Kutsutaan ja tulee Holoferneksen pitoon 1Silloin käski hän hänen mennä tavaramajaansa olemaan, ja käski ruokkia häntä omalta pöydältänsä. 2Mutta Judit vastasi ja sanoi: en minä vielä tohdi syödä sinun ruoastas etten minä syntiä tekisi; mutta minulla on itselläni vähä myötäni, josta minä tahdon syödä. 3Holofernes sanoi hänelle: koskas sen syöt, kuin sinun myötäs on, kusta me sitte enempää saamme sinulle? 4Judit vastasi: niin totta kuin sielus elää, minun herrani, ennen kuin sinun piikas sen kaiken on syönyt, niin Jumala on minun kauttani toimittava, mitä hänen mielessänsä on, Ja palveliat veivät hänen majaan, niinkuin käsketty oli. 5Ja hän rukoili, että he sallisivat hänen mennä ulos ehtoolla ja aamulla, rukoilemaan Herraa. 6Niin Holofernes käski kamaripalvelijoittensa sallia hänen kolme päivää vapaasti käydä ulos ja sisälle, rukoilemaan Jumalaansa. 7Ja hän läksi ehtoona ulos laaksoon Betunian eteen, ja pesi itsensä vedessä. 8Sitte rukoili hän Herraa Israelin Jumalaa, että hän tahtois antaa hänen tiensä menestyä, vapahtamaan hänen kansaansa. 9Ja meni jälleen majaan, ja piti itsensä puhtaana, eikä syönyt mitään ennen ehtoota. 10Ja neljäntenä päivänä teki Holofernes ainoastaan palvelioillensa ehtoollisen, ja sanon Bagoalle, kamaripalveliallensa: mene ja puhu sille Hebrean vaimolle, ettei hän estele tullaksensa minun tyköni; 11Sillä se olis suuri häpeä Assyrialaisille, että senkaltainen vaimo pääsis makaamatta meidän tyköämme, ja niin viettelis miehen. 12Niin tuli Bagoa Juditin tykö, ja sanoi: oi ihanainen vaimo, älä estele tulla minun herrani tykö kunniaksi, syömään, ja juomaan ja iloitsemaan hänen kanssansa. 13Silloin sanoi Judit: kuinka minä tohdin sen kieltää minun herraltani? 14Kaikki, mitä hänelle otollinen on, tahdon minä mielelläni tehdä kaikkena minun elinaikanani. 15ja hän nousi ja kaunisti itsensä, meni hänen eteensä, ja seisoi hänen edessänsä. 16Silloin liikkui Holoferneksen sydän; sillä hän syttyi himoon hänen tykönsä. 17Ja hän sanoi hänelle: istu, juo ja ole iloinen; sillä sinä olet löytänyt armon minun tykönäni. 18Judit vastasi: jopa herra, minä tahdon olla iloinen; sillä minä ole ollut minun elinaikanani niin korkiasti kunnioitettu. 19Ja hän söi ja joi hänen edessänsä, mitä hänen piikansa hänelle valmistanut oli. 20Ja Holofernes oli iloinen hänen tähtensä, ja joi ylen paljon viinaa, ettei hän ikänä niin paljon juonut ollut.